Lisätietoa lumivyöryistä
Täältä löydät lisää tietoa ennusteessa käytetyistä termeistä ja kuvauksista, kuten todennäköisyys, mahdollisten vyöryjen koko ja alueellinen kattavuus sekä yleiset ohjeet maastossa liikkumiseen.
Lumivyöryjen koon luokittelu
Lumivyöryt luokitellaan skaalalla 1 – 5. Näistä koot 1 – 3 ovat myös Suomen tuntureilla tyypillisiä. 4 luokan vyöryiksi luokiteltavia vyöryjä voi Suomessa vielä esiintyä, mutta 5 luokan vyöryjä ei tuntureillamme käytännössä tapaa.
1 Pieni
Yleensä melko harmiton laskijalle, mutta maastoansan yhteydessä voi jopa haudata tämän. Tyypillinen pituus 10 – 30 m.
2 Keskikokoinen
Voi haudata, loukata tai tappaa laskijan. Useimmin esiintyvä koko ihmisen laukaisemalle vyörylle. Tyypillinen pituus 50 – 200 m.
3 Suuri
Voi haudata tai tuhota auton, vahingoittaa kuorma-auto, kaataa joitakin puita. Tyypillinen pituus useita 100 m.
4 Erittäin suuri
Voi tuhota junanvaunun, useita rakennuksia, kaataa metsää laajalta alueelta. Tyypillinen pituus noin 1 000 m.
5 Äärimmäisen suuri
Isoimpia ja tuhoisimpia vyöryjä joita tiedetään. Nämä eivät käytännössä ole mahdollisia Suomen tuntureilla.
Lumivyöryn laukaisun syy
Lumivyöry laukeaa kun lunta alaspäin painavat voimat tulevat suuremmiksi kuin sitä paikallaan pitävät voimat.
Lumivyöry voi joko laueta itsestään, jolloin kyseessä on luonnollinen vyöry, tai se voi laueta ihmisen aiheuttamasta lisäkuormasta, jolloin kyseessä on ihmisen laukaisema vyöry. Jälkimmäinen jaotellaan kahteen luokkaan vyöryn laukeamiseen tarvittavan voiman perusteella.
Lumivyöryongelmassa määritelty laukaisun syy voi olla siis joku seuraavista:
- luonnollisen syyn aiheuttama laukaisu
- pienen kuormituksen aiheuttama laukaisu
- suuren kuormituksen aiheuttama laukaisu
Luonnollinen
1. Kuormitus lumipeitteen päällä kasvaa luonnollisesta syystä
Lumisateen tuoma uusi lumi lisää lumipeitteen painoa ja vesisade taas lisää jo maassa olevan lumen painoa. Sekä lumisade että vesisade voivat vaikuttaa lumipeitteen vakauteen kaikilla ilmansuunnilla ja korkeuksilla. Tuulen kuljettama tuiskulumi kertyy sen sijaan vain suojaisille puolille. Se vaikuttaa täten lumipeitteen vakauteen rajatuilla alueilla.
Vyöry laukeaa kun kuormituksen aiheuttama voima kasvaa suuremmaksi kuin lumipeitteen heikoin kerros pystyy kestämään. Tämä voi tapahtua muutaman tunnin kuluessa tai pala palalta muutaman päivän aikana.
2. Lumipeitteen lujuus heikkenee sen sisällä tapahtuvien muutoksien vuoksi
Tämä voi tapahtua kun lämpötilan nousu tai vesisade sulattaa lumikiteiden välisiä siteitä, tai koska jonkun lumipeitteen kerroksen lumikiteet muuttuvat ja heikkenevät kylmällä säällä. Pysyvästi heikkojen kerroksien syntyessä lumipeitteen lujuus heikkenee ja lumivyöryjen riski kasvaa. Muutos voi tapahtua sekä nopeasti että hitaasti.
Vyöry laukeaa kun lunta paikallaan pitävät voimat heikkenevät vähäisemmiksi kuin sitä alaspäin painavat voimat.
Pieni kuormitus ja suuri kuormitus
Vyöryn laukeamisen herkkyys on riippuvainen lunta paikallaan pitävien ja sitä alaspäin vetävien voimien tasapainosta. Mitä lähempänä kriittistä pistettä ollaan, sen herkemmin voi ihmisen tuoma lisäkuormitus aiheuttaa vyöryn laukeamisen.
Pieni kuormitus kuvaa tilannetta, jossa jo yksittäisen laskijan on mahdollista laukaista vyöry.
Suuri kuormitus kuvaa tilannetta, jossa vyöryn laukeamiseen tarvitaan yksittäistä laskijaa suurempi kuormitus. Tämän voi aiheuttaa esimerkiksi moottorikelkkailija ja kaksi tai useampi laskija liikkumassa aivan lähellä toisiaan. Myös yksittäisen laskijan kaatuessa – tai liikkuessa rinteellä jalkaisin – kuormitus voi kasvaa riittävän suureksi laukaisemaan vyöryn.
Lumivyöryongelman alueellinen esiintyvyys
Ennusteessa arvioidaan jokaisen lumivyöryongelman osalta myös sitä, kuinka suuressa osaa lumivyörymaastoja ongelmaa todennäköisesti esiintyy.
Yksittäisillä alueilla
Lumivyöryongelmaa esiintyy vain hyvin harvoilla alueilla ja se antaa hyvin harvoin mitään vaaranmerkkejä.
Monin paikoin tietyntyyppisillä alueilla
Lumivyöryongelmaa esiintyy tietyntyyppisissä maastonkohdissa, kuten harjanteiden takana, syvennyksissä jne. Vaaranmerkkejä esiintyy, mutta ne eivät aina ole selkeitä.
Laajoilla alueilla
Lumivyöryongelmaa esiintyy suuressa osaa lumivyörymaastoja ja se antaa selkeitä ja useita vaaranmerkkejä. Ongelman alueellinen kattavuus on niin laaja, ettei vaara-alueita voida määritellä.
Lumivyöryjen todennäköisyys
Lumivyöryn todennäköisyys määritellään sillä, kuinka laajalla alueella lumivyöryongelmaa esiintyy ja kuinka helppoa laskijan on vaikuttaa lumipeitteen heikkoihin kerroksiin.
Epätodennäköinen
Mahdollinen
Lumivyöryjen esiintymistodennäköisyys on alle 50 %.
Todennäköinen
Lumivyöryjen esiintymistodennäköisyys on yli 50 %.
Erittäin todennäköinen
LISÄTIETOJA LUMIVYÖRYISTÄ JA LUMIVYÖRYENNUSTEISTA
Vapaalaskijan kannattaa perehtyä lumivyöryihin lumiturvallisuuskursseja käymällä ja hankkimalla syvempää teoriatietoa sitä mukaa kun edellytykset tiedon ymmärtämiseen ja hyödyntämiseen kasvavat.
Mitä enemmän tietoa, taitoa ja kokemusta laskijalle kertyy, sen paremmin hän pystyy hyödyntämään lumivyöryennusteiden antamaa informaatiota ja soveltamaan sitä maastossa mahdollisimman turvalliseen toimintaan.
Lumivyöryistä ja lumivyöryennusteiden laadinnasta löytyy tietoa EAWS:n sivuilta (European Avalanche Warning Service).
Suomalaiset lumivyöryennusteet laaditaan EAWS:n standardien mukaisesti.
Lue suomenkielinen artikkeli, jossa käsitellään lumivyöryennusteiden tehokasta käyttöä laskijan päätöksenteon tukena: https://www.ski.fi/vapaalasku/vapaalaskija-opi-hyodyntamaan-lumivyoryennuste/